Haamu!

Mun eka haamutesti ikinä :) Kummittelija on siis ovistesti, joihin ei ole tähän asti ilmaantunut mitään siihen The Viivan paikkeille. Mut ny. Ohjelmassa siis neuroottista testaamista ja miehen kiusaamista pyöreästi arvioiden viikon verran. Hitto kun sillä on iltavuoroa nyt lähinnä ;)

Mutta miten voi yksi viiva (ja pitkään nukuttu aamu) piristää ihmistä. Ihminen on ihan että jee, pesenpä lattian ja huu, vois noi kaakelinvälitkin jynssätä, ja haa, meniskö sitä oikein muskariin tänään ajoissa ja hii, ehkä sitä jotain pullaakin voisi vääntää. (Oikein että ha-loo! Eilen ei huvittanut edes CSI vaikka se Poika siinä parantaa herkkuuttaan koko ajan kuin sikä juoksuaan. Katsoin mä silti. Tyhmä jakso.)

Meidän makkarin patteri on kylmä. Eikä oikeastaan vain kylmä vaan jääkylmä. Hohkaa oikein. Mä en sen sielunelämästä oikein pääse jyvälle, kun seiskalle (aka täysille) vääntämällä se kohahtaa tulikuumaksi. Tulikuuma patteri pään vieressä nukkuessa ei ole kiva, joten looginen johtopäätös on vääntää vähän pienemmälle. Pistetääs nyt alkuun vaikka vitoselle. Ja kappas; menee vartti ja patteri hohkaa kylmää. Seiskalle; tulikuuma. Kokeeksi kutoselle; hohkaa kylmää. ÄÄÄÄHHHH! Ja sitten vielä kun ei makkarissa ole kylmä, oikeastaan päinvastoin, mutta annapa olla kun käpälä nukkuessa osuu siihen patteriin niin kräääh, ihmekös että näin unta jäävuoresta. Tai sitten se on enne kun lahden taakse kohta matkataan. Onko Itämeressä jäävuoria? Delfiinien jälkeen en kyllä hämmästy enää juurikaan mistään. Mä olen huono hämmästyjä.

Tähän piti tulla vielä jotain mutta ajatus katkesi. Se katkeaa useimmiten. Tuonne noin siis ->