eli tänään en ruodi mitään yhteiskunnallista tahi yksilöllisempää epäkohtaa, en puutu mihinkään enkä valita (turhasta). Olkoon nyt kerrankin näin.

Oon kanssa käytiin lääkärissä, sain ajan ihanalle Tainalle ja että me tullaan hyvin juttuun. Oon korvat katsottiin ja terveehköiksi todettiin, seuraavassa neuvolassa vielä kurkitaan kun sattuu olemaan sopivan ajan päässä. Mutta siis terve poika tällä erää. Korvatipparesepti saatiin varmuuden vuoksi tulevaisuuden varalle, ettei tarvitse korviaan yöllä itkeä toisen pienen. Niisk. Äidin pienen. Niisk niisk.

Pantiin tänään myös jalalla ja rattailla koreasti galnaten, eli ryysättiin tavaratalo Tukkimieheen heti aamulla kukonkiekuman aikaan olemaan ihmisten tiellä. Puolustukseksi sanottakoon, että oltiin vain ihan hetki. Oo sai pari paitaa ja Oon isi pari elokuvaa. Minä en saanut mitään, mutta kun en a) varsinaisesti tarvitse mitään ja b) pakokauhu alkoi vallata alaa aika nopeasti, jätin väliin.

Ja sitten me oltiin vielä Mammiksella vaippabileissä. Tarjolla oli myös älyttömän hyvää suklaakakkua. Siis korostan että älyttömän. Pyysin reseptin.

Niin ja vielä - nyt rastia seinään permanent-tussilla - nukuin tänään Oon kanssa päiväunet.  Oppii se vanhakin koira kun tarpeeksi päätä legopalikalla taotaan.

Ihan hyvä päivä. Siippa tulee kotiin noin 36 tunnin päästä. Kyllä mä taidan tykätä siitä aika paljon, kun on näin ikävä. Tai sitten taustalla ajatus siitä että perjantaina joku, tässä tapauksessa siippa, menee Oon kanssa pihalle neljäksi tunniksi ja mä saan NUKKUA. Voisin nukkua nytkin, mutta enpä vaan nuku. Selitäpä se.