Kukaan muu jumissa kirjakerhossa? Lasten sellaisessa?

Minä tykkään kirjoista. Pojankin on siis syytä tykätä. Ja tykkäähän se. No, kun kerran tykätään niin tavattomasti niin liitytäänpä kirjakerhoon. Saadaan liittymistarjouskirjoja ja ylimääräistä hömppää ja vissiin joku patalappu tai muuta täysin kirjoihin liittymätöntä, mutta kun kerran ilmaiseksi saa, niin... Ollaan tyytyväisiä tarjouskirjoihin ja otetaan joku kuukaudenkirjakin kun se kerran asiaan kuuluu. Enimmäkseen kuitenkin ymmärretään etteivät ne nyt niin järin edullisia ole ja että postikulut ovat aivan naurettavia. Lähiakateemisesta saa halvemmalla. No. Koska liikeideaan ei selvästikään kuulu että kirjoja perutaan, näyttää siltä että siellä päässä kirjakerhoväki harrastaa jonkinlaista arpomista. Se sujuu näin; tehdään kolme ryhmää joihin päätyy jäsenreppana aivan sattumanvaraisesti (mielivaltaisesti, toim. huom.)

1. Ne, jotka peruuttivat kirjan ja joille ei sitä lähetetä

2. Ne, jotka eivät peruuttaneet ja joille lähetetään kirja

3. Ne, jotka peruuttivat ja joille lähetetään kirja siitä huolimatta, sillä todennäköisesti ne eivät kuitenkaan jaksa sitä palauttaa ja eivät kuitenkaan muista ovatko peruuttaneet sen vai eivät, ja epäilevät että taisi unohtua.

Minä kuulun kolmoseen, kuten joku saattoi jo arvatakin. Mutta. Minä kirjaan ylös itselleni milloin olen peruutuksen tehnyt ja yleensä kerron siitä myös lähisuvulle ja (irkki)kavereille siltä varalta, että alan kuitenkin epäillä itseäni. Sitäkin joskus sattuu. Niin että jumankauti mä olen peruuttanut tuonkin Puolukkavarpaan! 

Äsken lähti nasevahkoa kommenttia kyseisen Plumps-karhun kirjakerhon asiakaspalveluun. Jos ne ovat jo lähettäneet omavaltaisesti meille niin monta kirjaa, että liittymistarjousetu on kuitattu, se on saijonara kerholle. Mutta siis kyllä ärsyttää.

Mä pidin sen kirjan kun se on aika ihana...