Espoon keskus on just niin kammottava kuin muistinkin. Hyvänen aika.

Mutta Oo rakasti junan leikkivaunua. Siis todella rakasti. Tunti kolkytkahdeksan minuuttia meni hujauksessa, äiti söi salmiakkia pyrstö penkissä ja lapsi leikki. Käsittämätöntä. Etenkin kun kontrasti viimekesäisen Barcelonaan suuntautuneen junamatkan ja tämän välillä oli valtava. Siis todella valtava.

Sen verran tööt on kuitenkin äiti ettei jaksa edes Polarn och Pyretin houkutukseen vastata tänään. Huomenna voitaneen siis havaita herneenvihreän auton sukkulointia umpieksyksissä pitkin Espoon lähiseutuja, koska Siippa menee töihin ja hylkää perheen shoppaamaan tyystin erillisenä yksikkönä. Mutta eipä ole kurtistamassa kulmiaan kun pankkikortti viuhuuuuuuuuhhhh.

Vois kyllä mennä nukkumaan.