Kun keskivertokansalainen pitää juhlat, bileet, bakkanaalit tahi kutsut, hän tarjoaa kahvia. Ja pullaa tietysti, mutta siihen ei tässä nyt puututa. Pulla kun on yleensä aina hyvää, paitsi joku kokeellinen tuorejuustokäntty, jota ny ei tämä kukkanen syö. Kahvi on aina pahaa, tosin yleensä se tuoksuu hyvältä mutta siihen se sitten jääkin. Tiedän kuitenkin useimpien ihmisten juovan kahvia joko mielellään tai ilman suurta vastenmielisyyttä. Tuskin sitä muuten joka paikassa tarjottaisiin. Juhliin ostetaan vielä sitä parasta jubileummokkaa tai jotain Roopen sumppia ja katsotaan Kotiruoasta miten sitä oikein keitetäänkään. Laitetaan nätit pinkit servetit kupinkahvoihin ja kermaa kaupanpäälle.

No. Kun kaltaiseni kummajainen, hankala ihminen, sitten rantautuu bileisiin ja saa sanottua että tota mä en juo kahvia, olisko teetä, niin löytyyhän sitä. Yleensä. Jonkinlaista. Ja paino on nyt sanalla jonkinlaista. Kaapista kaivetaan neljä vuotta vanha, mökillä talvehtinut liptonpussi ja tyrkätään käteen. Hanasta saa kuumaa vettä. Toinen variaatio on oikein varta vasten hauduttaa teetä kannussa siitä samasta liptonpussista, kahvinkeittimessä, ja kipata se sitten termariin. Sellaiseen jossa oli kahvia kun viimeksi käytiin sienestämässä.

Se maistuu pahalta. Läpitunkeva kahvinmaku teessä on paha maku. Pussilipton on - no, verrataanpa vaikka pikakahviin. Kuinka moni tarjoaisi viiskytvuotispäivillään Nescafeta kupin pohjalle ja vettä päälle? Tai no siis minulle on ihan sama vaikka tarjoaisikin, kun en sitä kuitenkaan joisi. Mutta kumminkin.

Olen luopio suomalaiseksi, tiiän. Mutta en minä käsittääkseni ainoa laatuani ole. Olisikin oikeasti kiva jos kahvivammaisillekin olisi joskus tarjolla herkkua. Oikeaa kunnollista irtoteestä haudutettua teetä, kiehautettuun veteen tehtynä (ihan oikeasti veden pitää vain "hymyillä", ei kiehua, mutta en minä kohtuuttomia ole vaatimassa), bonarina vielä hunajaa kyytipojaksi. Niin ja Rooibos ei ole teetä ja sekin on aika pahaa, mutta parempaa kuin keltainen Lipton. Vihreä tee on kamalaa.

Ja mistä tämä nyt tuli mieleen? No kun teki mieli valittaa mutta vaihtaa aihetta välillä kun eihän mun äähenooraskaana -narinaa kukaan jaksa päivästä toiseen lukea. Niin mä valitin sitten tästä. Ei varsinaisesti helpottanut, tai ehkä vähän. Haen lisää teetä.