Eli tuollaista aavistuksenomaista siivousmaniaa pukkaa. Siis tänään. Huomisesta ei tiä kukaan. Mutta tämänpäiväisen inspiraation, tolkuttoman pirteydenpuuskan ja onnistuneen siipanmotivoinnin ansiosta meidän vaatehuone kokee ansaitsemansa muodonmuutoksen lauantaina. Kummisetä on nakitettu viihdyttämään Oota joko sisätiloissa junaradan parissa tai kelin salliessa puistossa sillä aikaa kun vaatehuone muuttuu tilavaksi, toimivaksi, valoisaksi ja kutsuvaksi tilaksi jossa tavaroiden säilöminen ja niiden sieltä etsiminen on ilo. Tänään käytiin rautakaupassa saamassa epämääräistä palvelua ja repimässä hermoja valikoidessa kiskoa ja kannatinta ja hyllyä, joiden kuvittelisi sopivan heittämällä yhteen koska ovat samaa sarjaa mutta näinpä ei yllättäen olekaan, vaan aikaa ostoksiin tuhraantui tovi. Sen mittainen tovi, että Oo ehti poistua autokärrystään 16 kertaa ja juosta kolmesti koko puljun (ja se on iso!) ympäri. Hämmentävää kyllä tämän äidin hermot kestivät tänään mallikkaasti.

No. Hyllyjä ja tykötarpeita on, meidän vanhat Elfat on kaivettu esiin ja puuttuu enää sopivan mittainen vaatetanko joka tulee luonnollisestikin eri paikkaan kuin vanha, mitä uusimista se muuten olisi. Sinne on sitten ilo asetella meidän toisiinsa sointuvat tekstiilit ja liinavaatteet ja harkiten ostetut kausivaatteet ja askartelutarvikkeet ja opiskeluaikaiset mapit ja paketointivälineet ja poissa käytöstä olevat lelut ja työkalut ja autonpesutarvikkeet ja verhot ja matot ja kengät ja taulunkehykset ja kodinelektroniikan alkuperäiset myyntipakkaukset ja makuupussit ja matkalaukut ja varapatjat ja vauvanvaatteet ja jakkarat ja simaämpärit ja jalkakylpyaltaat (älkää edes kysykö) ja joulukuusenjalka.

En kuulkaa tiä onko tässä mitään järkeä.