Eli kotona ollaan edelleen, paksuna ja kypsänä, vaikka blogi päivittyisikin vähän jähmeästi. Nimittäin tuo armas rakkineeni otti ja sammahti, taas, eikä halua käynnistyä. Säädetään tässä jahka keritään. Viime kerrasta oppineena kaikki oleellinen on tallessa myös toisaalla, joten ei panikoi tämä kukka nyt. Kyrsii vähän kyllä. Olen siis Siipan koneella ja näppiskin on vääränlainen, joten hiljaista lie lounaisrintamalla ny. Tietokoneella notkumisen sijaan notkun nyt ompelukoneella. Muutaman päivän saldo on arviolta 20 kauratyynyä ja 40 hernepussia. Oikeesti. (Kun odotin Oota, silitin pakkomielteisesti pussilakanoita. Nyt olen sen verran järkiintynyt, etten silitä mitään mutta kannatustuotteita Mammikselle on täysin asiaankuuluvaa suoltaa hullunkiilto silmissä. Varsinkin nyt, kun Siippa on kotona eikä Oon tarvitse katsoa Autoja että äiti voisi taistella ompelukoneen kanssa. Kyllä, överiksi menee taas. Kuten aina.)

Mutta Melle ja minä muisti tällaisella,  ja jaetaanpa eteenpäin, tänne ja tänne tällä kertaa. Kiitos muistamisesta, kukka on otettu.