Sunnuntain parasta antia on usein sanomalehti, ainakin jos kirpparikierros on tulokseton kuten tänään. (Joo. Oli siellä äitiyspakkauksen toppapukuja vuodelta nakki hintaan kymppi, var-maan maksan ja var-maan kukaan muukaan maksaa, kantakoot takaisin koteihinsa moiset.) Sanomalehti ei petä. Paitsi että tykkään lukea lasten nimiä, lähinnä kasteilmoituksista, ja kytätä ketkä tutut ovat menneet vihille (valitettavan harvat, olisi kiva päästä häihin syömään), nautin kieroutuneella tavalla onnitteluilmoituksista. Nimittäin sellaisista, joissa on mukana runo tai runontapainen. Näitä runoja on periaatteessa kolmea lajia.

1. Melkeinrimmaavat: jos runomitta ei ihan täyty niin laitetaan melkein. "Kaksitoista vuotta täyttää saat, nyt kukkii maa. Iloa ja onnea Minnaryynille, tytölle aina tyynelle!"
2. Älyttömät: Nico-Jamppa kolme vuotta täyttää, neljän vuoden päästä tie kouluun näyttää!"
3. Sori mutta tositylsät: "Jesmiina-Jannica täyttää viisi vuotta, nyt ei juhlita suotta."

Anteeksi nyt kaikki jotka ovat näihin sortuneet, en minä millään pahalla. Ja pitäähän niitä olla, mitä sitä muuten lehdestä aamulla ääneen lukisi. Mutta ehdotan silti kopioimaan värssyn jostain jos sellaisen haluaa eikä oikeasti järkevää sellaista aikaiseksi saa. Tai sitten vain onnittelemaan ilman runomittaa.

Niin ja vähän asiaan liittyen, kuka 15-vuotias oikeasti haluaa lehteen tokaluokan kuvansa ja maininnan reippaasta mopoilijasta, terveisin äiti ja mummi ja Naku-koira?

Pitäisi ehkä tilata myös sunnuntain Hesari.