Näin hoitovapaalla lorviessa, sitä joskus (aika usein) kyllästyy makaamaan sohvalla ja syljeskelemään kattoon sillä aikaa kun ipana leikkii nätisti palikoillaan vieressä (not!). Niinpä bussimatkustus on tullut entisestäänkin tutummaksi. Otanta on siis tällä kertaa tavallista kattavampi.

Kun lastenrattaiden kanssa kulkeva loinen, ilmaiseksi siipeilevä laiska lahna matkustaa bussilla, niin sehän tietysti Kunnon Kansalaista ärsyttää. Kun se vie vielä tilaakin niiden vankkureidensa kanssa.

Vankkurit parkkeerataan ainakin täällä kaupungin sisäisillä linjoilla siihen keskioven kohdalle, jossa on niille tila. Joissakin busseissa useammillekin vaunuille, ja joissakin luksusbusseissa nostettava/laskettava penkkikin vankkureiden lykkimisestä väsyneelle. Meidän ne isommat vankkurit (joita käytetään silloin kun maastossa on odotettavissa kuoppa tai nyrkkiä isompi kivi, muulloin käytetään matkarataskräpsiä) vievät tilaa. Myönnän. Niiden työntöaisa on lyhimmilläänkin hälyttävän pitkä eikä sitä saa taitettua lyhyemmäksi. Toiseen suuntaan se saa käännettyä, mutta sori ny mutta en jak-sa kun siinä aisassa roikkuu laukkua nyssäkkää tavaraa mitä lie. En vaan jaksa. Kyse on kuitenkin vain paristakymmenestä sentistä, ja olen minä silloinkin tiellä jos alan niitä kantamuksiani siinä bussissa säätää uusiksi.

No mutta asiaan taas, kun prologi on huolella esitetty. Minä ihmettelen taas.

Jos minä vankkureideni kanssa Kunnon Kansalaisen mielestä tukin sen keskikohdan eikä ohitseni pääse sujuvasti solahtamaan bussin takaosaan, niin MIKÄ vika niissä bussin etupenkeissä on? Miksei Kansalainen mene siihen istumaan? Miksi sen pitää tunkea puhisten ohitseni kun se on vaikeaa? Ja samoin, jos Kansalainen on tullut bussiin ennen minua, joka taas parkkeeraan siihen vaunutilan kohdalle, ja mennyt sinne taakse istumaan, niin MIKÄ vika takaovessa on, miksi pitää väkisin puhkua siitä keskiovesta ulos? Miksi? Edes meidän vankkurit eivät tuki koko keskikohtaa bussista. Etupenkistä poistuva pääsee kyllä meistä huolimatta ulos.  Oletetaan nyt, että Kansalainen on tervejalkainen nuori ihminen ja oletetaan, että koko bussin etuosaa ei ole varattu vanhuksille ja invalideille. Kun ei sitä yleensä ole. Oletetaan että bussissa on tilaa (useimmiten on) ja olosuhteet ovat optimaaliset valita sellainen paikka, jossa on kiva matkustaa ja josta pääsee kätevästi pois ja että pois pääsee myös takaovesta. Niin että minä kyllä ihmettelen.

Onko se joku juttu että elämästä pitää tehdä vaikeaa että voisi sitten kiukutella muille? Vaikka vankkurikuskeille?