Nyt skarpataan, ihan siltä varalta että joku vielä lukee tätä, kerään itseni ja alan päivittää taas. Sanottavaa on varmaankin kertynyt useista eri aiheista aivan olan takaa, mutta hieman yllättäen en muista nyt yhtään nasevaa mielipidettäni jonka täällä voisin laajennetussa muodossa esittää. Myöhemmin siis, tai ennemmin tai myöhemmin, tai joskus.

Mutta. Meillä on uusi perheenjäsen. Kirjahylly. Siis uusi kirjahylly. Nyt ihan tällä hetkellä se makaa vielä autuaan tietämättömänä sijainnistaa litteissä ruskeissa laatikoissa olkkarin lattialla, mutta siitä suitsait kokoontuu ja kasaantuu Siipan uudenuutukaisen akkuporakoneen siivittämänä tänään, kirjat menevät suoriin riveihin kera ceedeiden ja sälän, ovet eteen ja vot. Siisti ja käytännöllinen, toimiva ja kaunis koti. Kylkyl. Ainakin silloin kun lapset nukkuvat ja ovat nukkuneet jo tovin, jolloin raivaus on ehditty tehdä. Kuvia seuraa, joskus.

Kun ihminen saa uuden kirjahyllyn, johon mahtuu aiempaa enemmän myös oheistavaraa kirjojen lisäksi, ihminen siirtää ompelutarvikkeet ja kankaat lipastosta toiseen, lipaston huoneesta toiseen, saumurin pöydältä kaappiin (helposti saataville toki), makkarissa lipaston tuosta tänne, sängyn poikittain, ostaa päiväpeitteen jota nyt voi käyttää (Oon sänky siirtyi irti vanhempiensa sängystä pari viikkoa sitten), vaihtaa vähän taulujen paikkoja, siivoaa huvikseen keittiön kuiva-ainekaapit, sulattaa pakastimen (no en vielä, mutta suunnitelmissa on), hankkii parit uudet verhot, päällystää rahin uudelleen, ostaa toisen rahin, hakee lähikaupasta kukkia, lista on todellakin loputon sanan varsinaisessa merkityksessä.

En tiettävästi ole raskaana, joten tämä kaikki tarkoittaa alkavaa kevättä. Kyllä se sieltä tulee :)